Dard & Ribon vierailun jälkeen kävimme toistamiseen lounastamassa Le Mangevinsissä. Tällä kertaa olimme jo ennakkoon päättäneet lounaspullon – Domaine Marsannen Saint-Joseph. Olimme lähettäneet tällekin tilalle pyynnön vierailusta, mutta turhaan. Le Mangevinsin Vincent osasi kertoa, että kyseessä on siinä määrin vanhan koulukunnan tila, että hyvä jos edes tietävät mikä sähköposti on. Tilan maine Pierre Gononin kilpailijana alueen parhaan tuottajan tittelistä oli meillä hyvin tiedossa, joten Vincent, pullo Marsannea, kiitos.
Domaine Marsanne on yksi Saint-Josephin appellaation vaatimattomimmista tuottajista, vaikka heillä on tarhoja alueen parhailla rinteillä. Nykyisin tilaa johtaa neljännen polven viinintekijä Jean-Claude. Hän aloitti työskentelemään tilalla täysipäiväisesti vuonna 1991. Aikaisemmin hänen isän Jeanin olessa vastuussa tilasta he myivät viininsä pääasiassa muille tiloille. Vasta viimeisten parinkymmen vuoden aikana he ovat alkaneet pullottamaan itse omia viinejään. Marsannelta löytyy yhteensä reilu hehtaaria tarhoja, joista vain 0,5 hehtaaria Crozes-Hermitagessa ja loput Saint-Josephissa. Köynnökset kasvavat Saint-Josephissa Syrah’lle otollisessa graniittisessa maaperässä. Ne ovat todella vanhoja – jotkut yli 100 vuotta, toiset noin 60-70 vuotta vanhoja.
Viinit tehdään täällä rauhallisesti perinteisin menetelmin. Kaikki tertut rangataan. Käyminen tapahtuu kolmen viikon ajan avonaisissa tammiastioissa. Luonnollisesti viinit käyvät villihiivoilla. Viiniä kypsytetään vuoden verran tammitynnyreissä, joista 30 % on uusia tai vuodesta kymmeneen vuotta vanhoja 600 litran tammitynnyreitä sekä loput 70 % kolmesta kymmeneen vuotta vanhoja 225 litran tammitynnyreitä. He hankkivat joka vuosi vain muutaman uuden tammitynnyrin. Pullotuksen yhteydessä viini kirkastetaan, muttei suodateta.
2013 Domaine Marsanne Saint-Joseph oli kauniin tumman rubiinin punainen. Tuoksussa oli haudutettua punaisia marjoja, punaista kirsikkaa, orvokkia, pippuria ja hentoa yrttisyyttä. Rustiikkisesta viinistä löytyi eloisat tanniinit ja hyvä hapokkuus. Viini oli hieman kepeämpi kuin useammat muut alueen viinit, mutta siitä löytyi kuitenkin tyypillistä vadelmaa, pippuria, hieman oliivia ja mausteisuutta. Erittäin mukavasti kulauteltavaa tavaraa ja se jätti miellyttävän kukkean hedelmäisen jälkimaun. Eriomainen kumppani Le Mangevinsin paistetulle naudan fileelle!
Marsannen viini iski kyllä todella kovaa. En kuitenkaan lähtisi liputtamaan alueen uuden kärkipaikan haltijan puolesta, mutta sijoittaisin sen hyvin korkealle. Marsannen tyyli on selvästi Gononia kepeämpi ja siitä löytyy enemmän punaista kuin tummaa marjaa sekä tietynlaista rustiikkisuutta, joka viehättää itseäni suuresti. Vaikka suurinosa Marsannen tuotannosta myydään kotimaisilla markkinoilla, niin tätä voi löytää länsinaapurin monopolista tai muutamista nettikaupoista. Tänne täytyy ehdottomasti päästä seuraavalla Pohjois-Rhônen reissulla.
Rypäleistä viis! 
Jätä kommentti