2009 Esporão Private Selection

Muutamia viikkoja sitten piti kavereille tarjoilla vanhaa tuttua ja turvallista Marchese Antinori Chiantia Classicoa, mutta kyseinen pullote oli pääsyt korkkiintumaan. Alkon yksi hyvä puoli on se, että pullon voi palauttaa, jos se on viallinen ja niinhän Marchese lähti kuin viitasusi takaisin. Ongelmaksi muodostui se, että samaa vinkkua en halunnut, koska sitä on litkitty jo lähes liikaakin, joten mikä tilalle?

Vaihtovinkuksi pyysin saman hintaisia ehdotuksia kaverilta ja Arkadian handelista ja yllätyksekseni molemmat suosittelivat samaa uutuutta – 2009 Esporão Private Selection. Kyseessä on harvinaisen outo kaveri, jota ei muuten varmastikaan olisi uskaltanut nappaa mukaan. Portugalilaista Semillonia pienellä Rhone-twistillä ja isolla kädellä tammella. Vähemmästäkin alkaa ihmetyttämään.

Continue reading ”2009 Esporão Private Selection”

Mainokset

Rosé on harvoin hyvää

Alkon valikoimasta löytyy reilut 20 eri roséta ja suurin osa niistä ei istu omaan suuhun, ei edes blandattuna. Paljon mainetta ja kunniaa kerännyt Torresin Santa Digna Rosé pitäisi olla monopolin paras vaihtoehto, mutta se muistuttaa aivan liikaa mummoni tekemää punaviinimarjamehua. Australian reissullakin tuli kulauteltua muutamien tuottajien roséita, mutta yksikään niistä eikä Santa Dignakaan ole saanut vakuutettua allekirjoittanutta rosén ystäväksi.

Maaliskuun puolessa välissä Suomeen saapui liuta portugalilaisia viinintuottajia esittelemään viinejään, mukana myös tuottaja Trás-os-Montes’ta, Valle Pradinhos. Monista mahtavista viineistä heidän hieman villit ja särmikkäät viinit erottuivat edukseen. Tilaisuuden päätyttyä Valle Pradinhosin edustaja ei tahtonut kantaa ylimääräisiä pulloja mukanaan hotellille vaan ystävällisesti ojensi muutaman pullon minun kangaskassiini.

Roséhan ei ole mikään hienojen tilaisuuksien juoma vaan parhaimmillaan kuumana päivänä hyvin kylmennettynä. Upea aurinkoinen kevätsää lähes pakotti avaamaan saadun rosépullon. Viini on valmistettu portviineistä tunnetuista Touriga Nacional ja Tinta Roriz rypäleistä. Kirsikanpunaisen viinin tuoksu on herkullisen hedelmäinen, missä on mansikan ja kirsikan aromeja. Maku seuraa hedelmäisyydessään tuoksua. Runsaasta ja avoimesta mauista voi erottaa juurikin metsämarjojen makua ja terävä hapokkuus tukee viiniä erinomaisesti. Tätä roséta olisi voinut lipitellä pidempääkin, etenkin Jamon Ibericon kanssa viini sointui upeasti. Suolainen kinkku korosti viinin marjaisuuden tuomaa makeutta! Tämä oli vain yksinkertaisesti hyvää. Mistähän herralle saataisin lisää hyvää roséta? Olen fani.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑