Pohjois-Rhône 2017: Yann Chave

Reissun neljäntenä päivä otimme suunnaksi Mercurolin kylän Crozes-Hermitagessa. Olimme sopineet tapaamisen yhdelle alueen lupaavimmista tuottajista, Yann Chavelle. Jancis Robinson toteaa artikkelissaan, että Hermitagen kukkulan takana olevilta tasangoilta tulee yhä enemmän ja enemmän taitavia viinintekijöitä, jotka loihtivat hienostuneita viinejä Syrah’sta. Yann Chave on yksi heistä.

Crozes-Hermitage ei aiheuta useimmissa viini-ihmisissä suurempia väristyksiä. Iso tasainen alue kuuluisan kukkulan takana, josta tulee paljon täyteläisiä hedelmäisiä punaviinejä. Tai ainakin näin moni ajattelee, eikä suotta. Vielä 1990-luvulla alueella tuotettiin melko keskinkertaisia viinejä, kunnes sitten vuosituhannen vaihteessa ns. parkerisointi (kuuluisan viinikriitikon Robert Parkerin mukaan) iski, ja sen myötä tuottajat halusivat enemmän väriä ja konsentraatiota viineihinsä. Teknologiaan luotettiin enemmän kuin taitoon eikä tammen kanssa kitsasteltu. Nykyisin tilanne on onneksi toisin. Vaikka suurin osuus alueen tuotannosta (karkeasti noin 60 %) kulkee Cave Co-opérative de Tain -viiniosuuskunnan kautta, niin sukeltamalla hieman pintaa syvemmälle voi löytää autenttisia ja terroiria kunnioittavia tuottajia.

Crozes-Hermitagen appellaatio kattaa 11 kylää Tain l’Hermitagen kaupungin ympäristössä. Crozes-Hermitagen tuottajat joutuvat painimaan seuraavien asioiden kanssa: rinne vai tasanko, tuuli vai pätsi, ylä- vai alamaa sekä lumi vai aurinko. Jos tuottajan tarhat sijaitsevat tasamaalla, on hänen lähes mahdotonta saada viineistään hyvärakenteisia. Suurin osa tasamaan viljelijöistä on maanviljelijöitä, eivät tavoitteellisia viininviljelijöitä. Nämä viinit ovat oikeastaan vain Pohjois-Rhônen versio helposti lähestyttävistä uuden maailman hedelmäpommeista. Jos tahtoo kellarointia kestäviä viinejä, joista löytyy hieman kompleksisuuttakin, kannattaa kääntää katseet rinteillä viljeleviin tuottajiin.

Yann Chave eksyi vahingossa viinin pariin. Hän opiskeli kauppatieteitä ja sai töitä pariisilaisesta pankista, kunnes tajusi, ettei pitänyt elämästään. Yann muutti takaisin etelään, mihin heidän perhe oli paennut Algeriasta vuonna 1962. Kuitenkaan työskentely uudessa pankissa ei tuonut Yannille samanlaista tyydytystä kuin työskentely isän rinnalla, joten hän siirtyi takaisin koulun penkille ja suoritti viiniopinnot. Yann teki ensimmäisen viininsä 26-vuotiaana vuonna 1996. Tila kattaa nykyisin noin 19 ha viinitarhoja, joista 1,2 ha sijaitsee Hermitagessa ja loput Crozes-Hermitagessa.

Saavuimme sovittuun aikaan tilan pihalle. Sorapihan perukoilla oleva katos oli täynnä erinäisiä vanhoja metallisia työvälineitä, mutta sen vieressä seisoi Yannin vuonna 2002 uudistama kellarirakennus. Ulkopihan sekaisa olemus loppui heti kynnyksen jälkeen ja enemmän varastorakennusta muistuttava tila oli sisältä täysin tip top. Viinipalletit olivat näteissä pinoissa ja tilaa tuntui olevan riittämiin. Löysimme itse Yannin seuraavasta tilasta viinitynnyreiden luota.

Yann-Chave-viinit

Perinteiset alkuläpinät jäivät tällä kertaa lyhyiksi ja hieman varuillaan ollut Yann siirtyi suoraan asiaan. Tarjolla oli hänen kolmea eri punaviiniään: perinteinen Crozes-Hermitage, Crozes-Hermitage Le Rouvre sekä Hermitage. Häneltä löytyy myös valkoinen Crozes-Hermitage, mutta se jätettiin seuraavaan kertaan. Maistelu aloitettiin vuoden 2015 perinteisellä Crozes-Hermitagella. Kolmen eri kylän sekoitus keskimäärin 20-vuotiaista köynnöksistä. Aikaisemmin Yann on kypsyttänyt viinistä kolmasosan 600 litran tammitynnyreissä, mutta vaihtoi vuosituhannen vaihteessa täysin terästankkikypsytykseen raikkauden ja hedelmäisyyden säilyttämiseksi. Syvän tummanpunaisen viinin tuoksu oli tumman marjaisa, jossa oli myös klassista pippuria taustalla. Paletilla jatkui samainen tumma marjaisuus ja mausteisuus. Viinistä löytyi makua ja grippiä sekä napakka hapokkuus. Viini on alueen yleisiin normiin verrattuna kepeä ja hento, mutta siitä löytyy kuitenkin makua ja rakennetta.

Seuraavana vuorossa oli 2015 Crozes-Hermitage Le Rouvre. Yhden palstan valikoiduista rypäleistä Chassis-alueelta, missä kasvavat köynnökset ovat yli 50-vuotiaita. Viiniä kypsytetään vuoden verran 600 litran tammitynnyreissä, joista 10 % on uusia ja loput vuoden tai kahden ikäisiä. Le Rouvre on astetta tummempi kuin edeltävä perinteinen Crozes-Hermitage. Tuoksusta pystyi erottamaan tumman marjaisuuden ja pippurin lisäksi hentoa mentolisuutta. Viini oli paletilla intensiivinen ja täyteläinen. Siitä pystyi erottamaan eleganttia boysenmarjaa, hentoa lakritsia sekä mausteisuutta. Tanniineja viinistä löytyi, mutta ne eivät iskeneet kiinni agressiivisesti vaan enemmänkin hiipien. Viinistä ei voi maistaa tammikypsytystä vaan sen vaikutuksen tunsi suutuntumassa. Viini oli pyöreämpi ja pehmeämpi kuin perinteinen Crozes-Hermitage sekä siitä löytyi enemmän kompleksisuutta.

Viimeisenä tarjolla oli 2014 Hermitage. Rypäleet on kerätty kahdelta eri palstalta keskimäärin noin 40-vuotiaista köynnöksistä. Viini on saanut samaisen vuoden mittaisen kypsytyksen kuin Le Rouvre, mutta tällä kertaa täydet 100 % uutta tammea. Runsas tuoksu oli kompleksinen, makean tumman hedelmäinen sekä hennon savuinen. Paletilta löytyi reippaanlaisesti tummaa hedelmää, viikunaa sekä pippurisuutta. Tanniinit olivat pehmeät eikä happojakaan oltu unohdettu. Erittäin elegantti ja tasapainoinen paketti, joka vaatii selvästi vielä aikaa avautuakseen kunnolla. Näin nuorena se ei vielä tehnyt niin suurta vaikutusta kuin edeltävä Le Rouvre.Yann-Chave-Hermitage-2009

Keskustelu ajautui Yannin viinien kypsytyspotentiaaliin ja hän kaivoikin kellaristaan vielä yhden pullon – 2009 Hermitage. Viiden vuoden vaikutus ei ole mitenkään dramaattinen, mutta selvästi aromit olivat nivoutuneet paremmin yhteen sekä viini oli saanut ajan myötä pyöreyttä. Tuoksussa samaisia tummia hedelmiä, pippuria ja mausteita sekä lisäksi mustaherukkaa. Paletilla hyvin samanoloinen kuin 2014, mutta samettisempi ja huomattavasti pyöreämpi. Hedelmä tosin oli kypsempää kuin viileämmän 2014 vuoden. Tämäkin viini vaatii vielä usemman vuoden kypsytyksen ennen kuin se on kehityskaarensa huipulla.

Yann Chave on mies, jolla on erinomainen konsepti kasassa. Hän tekee herkullisia viinejä, jotka valmistetaan hartaudella, ja mikä tärkeintä, Syrah edellä. Jos tänne olisin eksynyt auton kanssa, olisin varmasti hamstrannut useamman pullon mukaan. Chaven viinien herkullisuus on huomattu jo länsinaapurissa, joten voisin uskoa, että näitä olisi mahdollisesti saatavissa jonain päivänä Suomessa. Täältä oli hyvä lähteä kohti unohtumatonta lounasta ja Le Mangevinsiä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: