1996 Querciabella Camartina

Toscanan viinit ovat aina ja tulevat aivan varmasti aina nauttimaan tietynlaista spesiaalia statusta omassa viiniharrastuksessani. Oikeastaan koko homma lähti käyntiin Chianti Classicoiden maistelemisesta eikä ne vieläkään reilun 7 vuoden jälkeen ole alkaneet maistumaan puulta. Supertoscanalaiset tulivat kuvioihin vasta muutama vuosi myöhemmin. Supertoscanalaisia on periaatteessa kolmenlaisia: 100 % Sangiovesejä, Sangiovesen ja muiden – yleensä ranskalaisten – rypäleiden sekoitteita sekä sitten ihan puhtaasti ilman Sangioveseä, kuten esim. Bordeaux-blendiä. Kuitenki yhteistä kaikille on, että ne yleensä saavat vähintäänkin kohtuullisen tammikylvyn ja kylkeen lätkäistään muhkea hintalappu. eBay.de’sta napsahti talvella koriin Querciabellan supertoscanalainen Camartina, onneksi ei kuitenkaan markkinahintaan. Continue reading ”1996 Querciabella Camartina”

Mainokset

1986 Bordeaux: Lagrange vs. Palmer

Kun eBay’ssa eteen osui myyjä, joka kaupitteli kohtuulliseen hintaan kypsiä Bordeaux’ja niin kiusausta oli mahdotonta vastustaa. Myyjältä löytyi pullot Lagrangea ja Palmeria huikealta vuodelta ja kun yhteishinta oli noin puolet siitä, mitä uudesta Palmerista joutuisi nykypäivänä maksamaan oli peli aika selvä – pullot kotiin ja illallista järkkäämään. Continue reading ”1986 Bordeaux: Lagrange vs. Palmer”

2011 Chateau Tanunda Cabernet Sauvignon Grand Barossa

Chateau Tanunda on ehdottomasti yksi Barossan laakson suosikeistani. Muutaman vuoden takainen visiitti sekä sieltä hankittujen viinien nauttiminen on varmasti edesauttanut asiaa. Talon viinejä ei vaan ole ollut saatavilla Suomessa kunnes nyt Tallink-Siljan valikoimiin on päätynyt talon Barossa Tower Shiraz ja Grand Barossa Cabernet Sauvignon.

chateau-tanunda-cabernet-sauvignon-grand-barossa

Ensimmäisenä korkattiin talon Cabernet. Cabernet Sauvignonia on viljelty pidempään Barossan laaksossa kuin Shirazia, mutta se ei ole onnistunut saamaan samanlaista suosiota viinikansan keskuudessa kuin Shiraz. Stereotyyppinen Aussi Shiraz ei kyllä iske ja omaan suuhuni Cabernet istuukin paremmin. Suurin osa Australiasta kotiin rahdatuista viineistä olikin 100 % Caberneita. Lajike pärjää erinomaisesti niin kuumassa kuin vähän viileimmissä ilmastoissa ja siitä saadaan rakenteellisesti ja hedelmällisesti loistavia viinejä.

Rypäleet on kerätty eri puolilta Barossan laaksoa, jonka jälkeen rangattu ja jätetty maseroitumaan viikoksi. Puristuksen jälkeen viini siirrettiin 300 litran tammitynnyreihin kypsymään 16 kuukaudeksi.

Syvä purppuranpunainen väri. Tuoksu tarjoilee klassista nuorta Caberneta: mustaviinimarjaa, karhunvatukkaa, tammen tuomaa vaniljaa ja hieman hentoa ausseille tyypillistä minttuisuutta. Tummaa marjaisuutta ja hentoa vaniljaa yhdistettynä pehmeisiin tanniineihin ja kevyeen hapokkuuteen. Erittäin helposti kulautettavaa tavaraa. Pitkä jälkimaku.

Kyseessä on maukas, hyvällä dokabilitettilla varustettu punkku, joka sopii erinomaisesti syksyn viimeisiin grillihetkiin.

Tignanello x 10

Kun oma viiniharrastus lähti rullaamaan joitakin vuosia sitten, oli pääpaino Italiassa ja etenkin Toscanassa. Eipä tule siis yllätyksenä, että olen siitä lähtien nostanut Antinorin Tignanellon klassikkoviinien liigaan.

Viiniä on kehuttu ympäri maailmaa ja eilen tarjoutui mahdollisuus päästä maistamaan onko viini hehkutuksen arvoinen, kun pöytään katettiin kymmenen eri vuosikertaa vuosilta 1990–2008. Kun vielä lukaisee Viinijanon erinomaisen tekstin kulttiviinin taustoista, niin saa pienen käsityksen millainen kattaus oli kyseessä.

villa-antinori

Ilta aloitettiin kuitenkin Villa Antinori Chianti Classico Riservoilla. Villa Antinori muuttui 2000-luvun alussa Chianti Classicosta IGT:ksi, kun Piero Antinori halusi käyttää valmistuksessa viinin laatua parantavia kansainvälisiä lajikkeita enemmän kuin Chiantin laatuluokituksessa oli sallittua. 1990, 1973 ja 1962 pullotteet olivat vielä upeassa iskussa. 1990 ja 1973 viinien värien välillä oli lähes mahdotonta huomata eroa, eikä 1964 ollut sekään paljoa haaleampi. Hienosti kypsyneitä, robusteja kypsiä Chianti Classicoita, missä tammi toi herkullista toffeeta ja mausteisuutta kypsän hedelmäisyyden rinnalle.

Oma käsitys Tignanellosta oli vain yhdessä maistelumukillisessa parin vuoden takaisilta Viinimessuilta, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Ensimmäisessä ryhmässä pysyttiin 2000-luvulla. 2008, 2004 ja 2001 edustivat kattauksen nuorinta päätä, joka hyvin avasi nuoren Tignan sielunelämää; isoa tummaa marjaisuutta, hyvin integroitunutta tammea, vaniljaa ja mausteita. Paletilla kosiskeleva, täyteläinen, voimakas ja ryhdikäs. Tanniinit olivat voimakkaat, mutta eivät kiristele liialti. 2001 kohdalla oli havaittavissa hentoja kypsyneen Sangiovesen aromeja.

tignanello

Toisessa erässä olivat vuorossa 1998, 1997 ja 1996. Odotukset olivat korkealla huippuvuoden 1997 kohdalla, joka oli päässyt korkkiintumaan. Muut kaksi olivat ottaneet askeleen enemmän kohti kypsyneitä aromeja. Tuoksussa oli havaittavissa tummaa kypsää kirsikkaa, maata, tupakkaa. Pehmeä ja elegantti suussa, joka jättää kypsän hedelmäisen ja hennon suklaisen jälkimaun.

Viimeisinä laseihin kaadettiin 1995, 1994, 1993 ja 1990. Vuoden ’94 pullo oli jostain ottanut nokkiinsa ja oli huomattavan sulkeutunut, mutta kaikki viimeisen kaadon viinit olivat muuten hyvin samankaltaisia. Taas aistittavissa astetta kypsempää hedelmää, maamaisuutta, lyijykynää ja tupakkaa – mieleen tulee kypsä Bordeaux. Suussa erittäin miellyttäviä ja pehmeitä.

Tuhti supertoscanalainen tarjoaa jo nuorena melkoisen pakkauksen hedelmää, mausteisuutta ja kypsiä tanniineja vaikka sen tarjoama potentiaali pääsee huippuunsa reilun kymmenen vuoden ikäisenä ja pysyy siellä vielä toiset kymmenen vuotta. Korkkausajankohta riippuu täysin siitä mistä itse pitää – haluaako primääriä hedelmää ja vai hakeeko kypsyneempiä ja robusteja viboja. Huonosta viinistä ei kyllä tosiaankaan ollut kyse – ymmärrän kyllä miksi tätä on hehkutettu, mutta 70 euron hintaan en kyllä lähde näitä hamstraamaan.

Super-Austrian

Toscanalaiset ovat niittäneet mainetta super-toscanalaisilla jo 1970-luvulta lähtien, kun Tenuta San Guidon Sassicaia löi itsensä läpi ensimmäistä kertaa. Tunnetuimmat super-toscanalaiset ovat Sangioveseen pohjautuvia Bordeaux-sekoitteita eli Sangiovesen lisäksi mukaan on sekoitettu Cabernet Sauvignonia ja Merlota. Nyt itävaltalaiset ovat lainanneet  tämän kavan ja tehostaneet omia paikallisia ylpeyksiään Blaufränkischiä ja Zweigeltia hitusella Bordeaux’a.

Itävallan kolmen eri alueen kovaa nimeä iskivät hynttyyt yhteen 1990-luvun alussa ja pistivät pystyyn projektin, joka tunnetaan ARACHON T.FX.T’nä. Taustalla häärivät Tibor Szemes Burgenlandista, F.X.Pichler Wachausta ja Manfred Tement Steirmarkista.  Heidän punaisena lankana on tuottaa premium-tason vinkkua yhdistämällä paikallisia ja kansainvälisiä rypälelajikkeita.

Continue reading ”Super-Austrian”

Etelä-Australian välimeri – McLaren Vale

Etelä-Australian viinireissun ensimäinen kohde oli McLaren Vale. Barossan dominoidessa monopolimme aussiviinien tarjontaa, on McLaren Vale varmasti monille hieman tuntemattomampi viinituotantoalue. Paikan päälle pääsee kätevästi autolla vain reilussa puolessa tunnissa Etelä-Australian pääkaupungista Adelaidesta.

Se, mikä tekee McLaren Valesta erikoisen verrattuna sisämaassa sijaitseviin Barossaan tai Clareen, on sen ilmasto. Alue sijaitsee aivan meren rannalla ja siellä vallitsee välimerellinen ilmasto kaikkine vuodenaikoineen. Kesä, joulukuusta maalis-huhtikuulle, on kuiva ja lämmin ja talvisaikaan harvemmin pääsee halla iskemään lämmittävän meren ansiosta. Continue reading ”Etelä-Australian välimeri – McLaren Vale”

Stellenzicht Golden Triangle Cabernet Sauvignon 2004

Kerran aikaisemmin Stellenboschin viinejä maistaneena rohkenin kokeilemaan palkittua saman alueen tuotosta.


Stellenbosch sijaitsee lähellä Etelä-Afrikan itärannikkoa, noin 50 km itään Kapkaupungista. Alue vastaa Western Capen hienoimmista punaviineistä, vaikkakin alueella tuotetaan monia erilaisia tyylejä. Yksi yleisimmistä on Cabernet Sauvignon -pohjaiset Bordeaux-kopiot. Vaikka Stellenboschin alueella tuotetaan alle viidesosa koko Etelä-Afrikan viinintuotantonnosta, on se epäilemättä Etelä-Afrikan viiniteollisuuden keskus. Monilla johtavilla viinitaloilla onkin pääkonttorinsa siellä. Continue reading ”Stellenzicht Golden Triangle Cabernet Sauvignon 2004”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑