Pohjois-Rhône 2017: Marché aux vins d’Ampuis

Muutaman vuoden ajan olin ehtinyt jo haaveilla Marché aux vins d’Ampuis -messuista, mutta aikataulut eivät vain olleet osuneet yksiin. Tänä vuonna onneksi sain houkuteltua muutaman kaverin – Ilkan ja Sannan – mukaan reissuun. Kyseessä on jokavuotinen tilaisuus tammikuun lopulla, jossa noin 60 Côte-Rôtien tuottajaa esittelevät sekä myyvät uusimpia viinejään. Continue reading ”Pohjois-Rhône 2017: Marché aux vins d’Ampuis”

Mainokset

2013 Domaine Stephan Vin de France Syrah

Samoin kuin viimeksi, pääsin taas ystäväni avustuksella maistamaan Jean-Michel Stephanin herkkuja. Visiitillään Pariisiin hän oli osunut juuri sopivasti Caves Augén tilaisuuteen, missä Stephan ja muutamat muut ’ei-niin-perinteiset” -tuottajat olivat esitelleet ja maistattaneet viinejään. Myös Mademoiselle de Blancs oli viimeisimmällään Ranskan reissullaan osunut Caves Augén tilaisuuteen missä burgundilaiset pientuottajat olivat maistattaneet viinejään, joten tätä paikkaa ei kannata missään nimessä missata seuraavalla Pariisin matkalla. Continue reading ”2013 Domaine Stephan Vin de France Syrah”

2009 Jean-Michel Stephan Côte-Rôtie

Onnellisten sattumien kautta onnistuin saamaan käsiini viime kesänä kaverin avustuksella magnumin Jean-Michel Stephanin Côte-Rôtieta. Kyseessä ei ole kuka tahansa pohjois-rhonelainen tuottaja vaan Côte-Rôtien ainoa naturaali tuottaja. Oppia ei ole haettu myöskään yhtään vähemmältä kuin alueen maailman tietoisuuten nostaneelta Guigalilta.

stephan-cote-rotie

Stephanilla on vain kolme hehtaaria käytössään, joista noin 30 % ovat vanhoja Serine-köynnöksiä, mutta aina mahdollisuuden tullen hän istuttaa omasta tarhasta otettuja pistokkaita eli sélection massale –köynnöksiä. Serine alkuperä on hieman mysteeri eikä sen perimään ole täyttä varmuutta. Kyseessä on pienempi ja aromaattisempi rypäle kuin itse Syrah. Rypälettä kutsutaan myös joskus nimellä  Petite Syrah, jota ei saa sekoittaa Petite Sirah’iin, joka taas on Syrahin ja Peloursinin sekoite – kalifornialaisten ja kavereiden kesken Durif. Noin 10 % on Viognierin hallinnassa ja loput Syrahia.

Viiniin oli päässyt muodostumaan pieni määrä hiilidioksidia, mutta siitä selvittiin muutaman tunnin dekantoinnilla. Erittäin robusti nokka; nahkaa, maanläheisiä aromeja, pippuria sekä punaisia pohjoisten alueiden marjoja. Maku on puhdas ja selkeä Syrah – vadelma, pippuri ja hento savu tulevat vahvasti esiin. Keskipitkä jälkimaku jättää hieman maanläheisen jälkimaun suuhun. Upea tasapaino ja moniulotteisuus jo näin nuorena, joka varmasti tulee vielä kehittymään vuosien varrella.

Ehdottomasti yksi mieleenpainuvimmissa pohjois-rhonelaisista, mitä olen päässyt maistamaan ja etenkin ankan rinnan kanssa upea yhdistelmä!

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑