Kaikki yhes koos

Alkon tilausvalikoimaan on saapunut varsinainen viinimaailman outolintu. Viinistä löytyy nimittäin Italian seitsemän päärypäleen - Corvina, Primitivo, Barbera, Nebbiolo, Aglianico, Sangiovese ja Montepulciano – sekoitus. Jokainen lajike on kasvanut sille tyypillisimmällä alueelle: Nebbiolo Piemontessa, Sangiovese Toscananassa jne. Käsinkerätyt rypäleet on myös käytetty samaisella alueella. Corvina-rypäleitä on Amarone-tyylille uskollisesti kuivatettu kolme kuukautta ennen käyttämistä. Lopuksi, kun eri viinit ovat saanet levätä tarpeeksi tynnyreissä, ne sekoitetaan keskenään, josta syntyy VII Sette Vigne.

Laadukkaan kevyt sisilialainen

Normaalisti ‘G’ Italialaisen DOCG-laatuluokituksessa takaa lukuisia erilaisia laadullisia takuita, mutta näkyvyyttä se ei takaa. Tästä oivana esimerkkinä on Sisilian ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa (ainakin viimeisimmän A. Cevolan DOCG-postauksen mukaan) DOCG-viini, Cerasuolo di Vittoria. Itselle täysin uusi viini, josta WSET Advanced -kurssilla oli vain maininta sivulauseessa IGT-viinien viedessä huomion. Eikä Alkon valikoima päätä huimaan. Cerasuolo di Vittorioita on tasan yksi – sekin tilausvalikoimassa. Tällä kertaa Planetan pullo ei lähtenyt netistä mukaan vaan toisen laadukkaan tuottajan pullote, 2009 COS Cerasuolo di Vittoria Classico.

Cerasuolo di Vittoriaan blendataan yleenä 60/40 -suhteessa saaren kuuluisinta Nero d’Avolaa sekä vähemmän kuuluisaa Frappatoa. Nero d’Avola tuo viiniin tanniineja ja täyteläisyyttä, kun Frappato toimii aromaattisena lisänä ja lisää lopulliseen sekoitukseen hapokkuutta ja mehevyyttä.

2009 Esporão Private Selection

Muutamia viikkoja sitten piti kavereille tarjoilla vanhaa tuttua ja turvallista Marchese Antinori Chiantia Classicoa, mutta kyseinen pullote oli pääsyt korkkiintumaan. Alkon yksi hyvä puoli on se, että pullon voi palauttaa, jos se on viallinen ja niinhän Marchese lähti kuin viitasusi takaisin. Ongelmaksi muodostui se, että samaa vinkkua en halunnut, koska sitä on litkitty jo lähes liikaakin, joten mikä tilalle?

Vaihtovinkuksi pyysin saman hintaisia ehdotuksia kaverilta ja Arkadian handelista ja yllätyksekseni molemmat suosittelivat samaa uutuutta - 2009 Esporão Private Selection. Kyseessä on harvinaisen outo kaveri, jota ei muuten varmastikaan olisi uskaltanut nappaa mukaan. Portugalilaista Semillonia pienellä Rhone-twistillä ja isolla kädellä tammella. Vähemmästäkin alkaa ihmetyttämään.

Super-Austrian

Toscanalaiset ovat niittäneet mainetta super-toscanalaisilla jo 1970-luvulta lähtien, kun Tenuta San Guidon Sassicaia löi itsensä läpi ensimmäistä kertaa. Tunnetuimmat super-toscanalaiset ovat Sangioveseen pohjautuvia Bordeaux-sekoitteita eli Sangiovesen lisäksi mukaan on sekoitettu Cabernet Sauvignonia ja Merlota. Nyt itävaltalaiset ovat lainanneet  tämän kavan ja tehostaneet omia paikallisia ylpeyksiään Blaufränkischiä ja Zweigeltia hitusella Bordeaux’a.

Itävallan kolmen eri alueen kovaa nimeä iskivät hynttyyt yhteen 1990-luvun alussa ja pistivät pystyyn projektin, joka tunnetaan ARACHON T.FX.T‘nä. Taustalla häärivät Tibor Szemes Burgenlandista, F.X.Pichler Wachausta ja Manfred Tement Steirmarkista.  Heidän punaisena lankana on tuottaa premium-tason vinkkua yhdistämällä paikallisia ja kansainvälisiä rypälelajikkeita.

Väkevöity perjantai

ViiniTV:n uusin repäisy sai allekirjoittaneen innostumaan mukaan väkevöityyn perjantaihin eli fortifiedfriday’hin. Idea on sangen yksinkertainen. Hommata pullot väkevöityä viiniä – port, sherry, banyuls, jne – ja postata twitteriin #fortifiedfriday:n alle fiilikset viinistä.

Aivan ensimmäiseen virtuaalitastingiin en päässyt, joten nyt homma korjattiin kroisoksen elein. Kainaloon napattii Alkon kallein väkevöity viini (poislukien portit ja sherryt), Yalumba Muscat Museum Release. Hintaa puolikkaalle pullolle kertyy huimat 20 euroa.

Voi pyhä Jooseppi

Sillä aikaa kun Thalabertin metsästys on hyvää vauhtia käynnissä, otetaan käsittelyyn pohjois-Rhonen toisiksi suurin alue, Saint-Joseph. Pitkulainen apellaatio luikertelee Rhonen länsirannalla alkaen Tain l’Hermitagen kohdilta aina Côte Rôtien Ampuisiin saakka. 1956 alkunsa saaneen apellaation nimi viittaa Tournonin rinteillä sijatsevaan St-Josephin viinitarhaan ja alkuperäisenä ideana oli verrata muutaman Tournonin ympäristössä sijaitsevan ydinkylän viinejä joen toisella puolella sijatsevaan Crozes-Hermitageen. Parhaimmat St-Josephit omaavat erinomaisen ryhdin ja rungon, joka jättää naapurinsa kalkkiviivoille. Viinit ovat vain hieman erilaisia, mutta ratkaiseva ero löytyy tanniineista. Suurin osa St-Josephin  maaperästä on graniittia, joka soveltuu erinomaisesti Syrahille. Se luo viinehin terävät ja selkeät tanniinit. Graniittia ei riitä naapuriin saakka vaan se ulottuu itärannalla vain Hermitagen kukkulan länsiosaan saakka, josta on vielä kivenheitto Crozes-Hermitagen alueelle. Tanniinit antavat St-Josephin viineihin hieman ärsyttävän puolen, hedelmä voi olla rakeista, välillä myös kireää, mutta aromit ovat kuitenkin aina eloisia ja kerrostuneita – eivät koskaan yksitoikkoisia.

2004 Paul Jaboulet Aîné Hermitage La Petite Chapelle

tain l'Hermitage

Pohjois-Rhonen punaisista alkaa hiljalleen muodostua oma suosikkialue. Parhaimmillaan ne tarjoavat Syrahia puhtaimmillaan: tuhdin ja voimakkaan viinin, jossa on rehellistä marjaa sekä lihaisuutta ja pippuria, kuitenkaan sortumatta Australian shiraz’maisiin ylilyönteihin. Hermitagen viinit ovat kaikkea edellä mainittua – eleganssilla höystettynä. Alkon ainoa ja samalla halvin perusvalikoiman Hermitage Paul Jaboulet Aîné La Petite Chapelle 2004 lähtee tasan 50 eurolla, joka kirpaisee sen verran ettei näitä tule turhan usein ostettua.

Alkoholin vähittäismyyntimonopoli purettava

Me allekirjoittaneet viinibloggaajat vastustamme alkoholin vähittäismyynnin monopolijärjestelmää ja esitämme sen purettavaksi. Jaamme ajatuksen monopolin kilpailua vääristävästä luonteesta ja kulttuuria kuihduttavasta vaikutuksesta.

Katsomme, että monopoli on kuluttajalle kallis ja suljettuna järjestelmänä altis väärinkäytöksille. Monopolijärjestelmä edustaa poikkeamaa hyväksi havaitusta suomalaisesta käytännöstä, joka perustuu lainkäytön oikeudenmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja kohtuullisuuteen.

Paheksumme politiikkaa, jossa yhteiskunnassa esiintyvien alkoholiongelmien ratkaisuna ylläpidetään monopolin keinoin kaikkiin kuluttajiin kohdistuvia rajoitteita, jotka hankaloittavat tavallisen kuluttajan elämää kykenemättä ratkaisemaan itse ongelmaa.

Haluamme viinikirjoittajina romuttaa kohdallamme myytin monopolijärjestelmän nauttimasta suosiosta viinin harrastajien parissa.

Kirjoitus on julkaistu samanaikaisesti seuraavilla sivuistoilla.

Rypäleistä viis!

Mikko Ruuhonen

Viinpiru

Arto Koskelo

Viini-Viren

Johan Lindberg

Repository of useless information

Otto Nieminen

ViiniTV

Ilkka Sirén

Viinijano

Janne Salo

Aleksimehtonen

Aleksi Mehtonen

Kampanjan yhteyteen on perustettu myös Facebook-sivusto, Monopoliton perjantai, jossa kuka tahansa voi ottaa osaa tapahtumaan pidättäytymällä monopolista ostettujen tuotteiden nauttimisesta kuluvan päivän aikana.

Francois Gerard

Matkalla Tain l’Hermitagesta kohti Côte-Rôtien keskusta Condrieun kylässä silmiimme osui tienvarsikyltti ‘Francois Gerard tähän suuntaan’. Vaikkakin tilaan oli otettu yhteyttä jo ennen matkaa ja meidän erittäin huonon ajoituksemme takia heillä ei ollut aikaa ottaa meitä vastaan lähdimme kuitenkin kurkkaamaan onko ketään kotosalla. Olimme ehdottomasti liikenteessä mahdollisimman pahaan aikaan – samaisena aamuna oli aloitettu Viognierin sadonkorjuu ja oli päivän pyhin hetki – lounatauko. Kaikesta kiirestä huolimatta talon emäntä toivotti meidät lämpimästi tervetulleeksi ja ohjasi meidät omakotitalonsa kellariin. Mutta ennen viinejä muutama sana Condrieun lempilapsesta, Viognierista.

Makeaa nektaria Etelä-Rhonesta – Muscat de Beaumes de Venise

Nyt kun on vihdoin turhat viinimatkat Ranskaan, pakolliset tastingit järjestetty ja työkiireet takana, on aikaa sille mikä on elämässä tärkeintä: viinistä bloggaamiseen.

Oma ensirakkaus Muscattiin syntyi Australiassa maistaessani ensimäistä kertaa kevyesti pirskaltevaa Moscatoa. Sen kukkea ja raikas olemus vei täysin mennessään. Lopullisen naulan arkkuun iski vierailu Beaumes-de-Venisessä. Olin myytys mies. Alueella tuotetaan oman AOC luokituksen alla väkevöityjä Muscat – tarkemmin Muscat de Frontignan-  lajikeviinejä, joiden alkoholipitoisuus pitää olla minimissään 15 %. Viinin käyminen keskeytetään lisäämällä sekaan viinaa, jolloin kaikki sokeri ei ole kerennyt käydä alkoholiksi ja jäljelle jää runsaasti rypäleen omaa sokeria – samoin kuin Portviinin valmistuksessa.

Idyllisen pienessä Beaumes-de-Venisen kylässä oli vain muutama paikallisia tuotteita myyviä kauppoja, joissa kauppiaat tarjoavat mielellään maistiaisia. Sinäänsä kaikki maistamani Muscat de Beaumes-de-Veniset olivat herkullisia, mutta selviä erojakin löytyi; jos ei alkoholi puskenut liikaa läpi niin hedelmä jäi taustalle, kukkaisuus puuttui jne.

Domaine des Bernardins toinen oikealta